Pinkkiä peliin

Aiemmin kesällä tekemäni vaaleanpunasävyinen, hieman pliisuksi jäänyt kangas sai kivasti potkua kirkkaasta, yksivärisestä pinkistä kankaasta, joka sekin on tilattu Elobinalta. Kassi odotti viimeistelyä koko kesän, kun ei vaan käsin ompelu napannut. Mutta nyt se on valmis. Ehkäpä jollekin pienelle tytölle 😊

 

Sitä saa mitä tilaa

Mutta mitä jos tilaakin hiukka pieleen?

Turkoosi, haastava väri, näemmä ainakin minulle. Kuvittelin muokanneeni kuvasta sinisävytteisen turkoosin, mutta lopputulos olikin 'kauniin' vihreä. Ehkä mulla silmissä harittaa sen verran.. No, nyt on kaksi metriä vedenkestävää Oxford-kangasta odottamassa 

a.) että joku haluaa ostaa sen tai 

b.) että innostun väristä itse.

Kuva näyttää tietokoneen ruudulla sinisävyiseltä, mutta puhelimella katsottuna se on lähempänä totuutta, eli vihreää. Enhän toki tiedä miltä se teillä muilla näyttää 😅

Että tämmöinen sinivihreä päivitys tällä kertaa. Loppuviikolla tuunataan ihan valvovan silmän alla 😉

Unisieppareita

 Tai ehkäpä päiväunisieppareita, kun ovat niin pieniä, heh.

Ihan muista syistä ajauduin etsimään kuvia moisista ja hetken päästä löysin itseni tekemästä sellaisia, tosin hieman eri tyylillä. Renkaat ovat metallia ja virkkasin niiden päälle. Kaupasta piti hakea tekohöyheniä ja helmiä. Mutta ihan hauskathan niistä tuli!

Vähän erilaista tuunausta

Purettavasta varastokopista löytyi vanhat puunväriset pirttikaluston penkit, joita aikani pihalla pyöriteltyäni päätin hiukan tuunata. Yhteistyössä puolison kanssa saatiin vanha pinta hiottua pois ja tämän jälkeen pääsin taas toteuttamaan itseäni. Tähän projektiin ei hankittu mitään uutta, kaikki maalit olivat vanhoja, mutta luonnollisestikin käyttökelpoisia. Jalkojen valkoinen maali on Into sisustusmaalia, istuinosa on sävytetty aika paksulti kahdesta eri vihreästä sekoitetulla Osmo Colorin puuvahalla. Mustat lehtikuviot on maalattu kalustemaalilla.

Mummoneliökangas

Viime aikoina ei ole virkkuukoukku heilunut lain, vaan pääväylä luovuuden purkamiseen on ollut kassien tekeminen ja uusien kankaiden suunnittelu. Kassiprojekti tosin hidastui kummasti, kun toinenkin ompelukoneistani alkoi köhiä. Saattaisi olla huollon paikka. Huoltoa kaipaa myös itse ompelija, joka on viime aikoina ollut kovin juntturassa, eikä koneella työskentely helpota asiaa ollenkaan.

Iso kasa kangasta odottaa siis muuttumista kangaspalasta joksikin tarpeellisemmaksi. Siinä pinossa on myös viime kevään mummoneliökangas, jolle en vielä ole keksinyt käyttökohdetta. Pöytäliinaksi passaisi hyvin, mutta omaan käyttöön se on liian pieni. Ehkä se jää odottamaan pienempää pöytää...

,

Kas näin heiluu kassi, ja kassi heiluu näin...

 Pitihän niistä maanantaina tulleista kankaista jo pari kassia rakennella ja kolmaskin on tulollaan.

Kuosisuunnittelijan palkkapäivä...

 ...on se, kun saa hakea postista paketillisen tilaamiaan kankaita! Ja sitten on vielä niin innoissaan, että yrittää autossa avata neljämetrisen kangaspakan 😁

Kovin vaikeaa oli etukäteen tietää, kuinka himmeänä puuväreillä tekemä kuva kankaalla näkyisi, ja lopputulos on mielestäni aavistuksen liian hailukka, mutta kyllä tästä nyt jotain saa väkerrettyä. Tarkoitus oli kyllä tehdä jotain vähän hillitympää, kun aiemmin olen tehnyt niin voimakkailla väreillä.

Samasta kuvasta hieman käsitellympi versio ja kuva toistuu kankaalla eri tavalla.

Ja vielä kolmas samasta kuvasta, tästä ei oikein meinannut saada selkeää kuvaa.

Kukkarolaukku

Tästä viime kesän tiili-ketjukankaasta tuli aika hauska kukkarolaukku. Tein jo yhden pienemmän, mutta tähän tein myös pienen taskun sisälle. Haastavinta itselleni on saada kukkaron kehys nätisti paikoilleen, nakkisormet eivät aina taivu sinne minne pitäisi.